Seikkailtuani taas netissä löysin neulakinnasjuttuja jotka on kiinnostaneet minua jo jonkin aikaa mutta en ole tohtinut aloittaa kun ei ole ollut  oikeanlaista neulaakaan. No kun sitten löysin hyvät ohjeet neulakinnastekniikkaan täältä niin pitihän se neulakin tehdä sitten itse. Bilteman sytyketikku ja puukko kouraan ja vuolemaan.

Pari päivää sitten aloitin tuon ekan kokeilun. Tein tarkoituksella oikein  löysällä että sain koukittua mitä piti enkä sen kummemmin välittänyt minkälainen tuo lopptulos olisi kunhan saan päähäni miten sitä silmukoita koukitaan ja pujotellaan. Karmea kummajainenhan tuo on.



Eilen aloitin sitten tuon toisen kokeilun, näyttää jo paremmalta kun pysyy tasapötkönä. Ja tänä aamuna sain päähäni että minikoossa pitää tehdä. No eihän minun peukkua saa kutistettua minikokoon jotenka piti keksiä ´´minipeukku´´ tikusta. Tuo valkoinen on sitten minimpi koko neulakinnastekniikkaa.



Tuota miniversiota teen parsinneulalla. Mitähän siitäkin tulee valmiina?

Neulakinnastekniikalla tehtiin ennen vanhaan lapaset jotka olivat kovassa huudossa pappisväen keskuudessa maksuvälineenä kun niillä maksettiin kirkollisia toimituksia.Tavalliset neuleet eivät olleet haluttuja. Näin muistelen lukeneeni jostain. (Niin ja pitihän sitä sitten alkaa minunkin opettelemaan jos joutuu joskus maksun puolelle. Heh.)